keskiviikko 9. tammikuuta 2008

Valkean ja valkoisen ero on ensinnäkin siinä, miten valkea on itse valonlähde. Tai ainakin se viittaa tuohon alkuperään. Valkoinen on selkeämmin väri, siihen ei liity tulen valkeaa, pikemminkin aistin siinä tietyn keinotekoisuuden, niin kuin peittovalkoinen on valoakuljettavan valkean vastakohta. Mutta keinot ja teot vanhenee, valkoinen tulee todeksi. Lisäksi valkoinen kantaa koita, koittaa kohota.

Sunnuntain HS:ssa oli Kieli-ikkuna, jossa muuan Nuutinen käsitteli Kointähden etymologiaa: "koiperhosella ja aamutähdellä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä keskenään". Aivan kuin kieltä ei otettaisi aivan todesta.

4 kommenttia:

jonimatti joutsijärvi kirjoitti...

Tuollainen Nuutisen suoraan ilmaistu ero kahden koin välillä oikeastaan vain vahvistaa niiden välistä yhteyttä. Onko näin aina erojen ilmaisussa?

pelliokka kirjoitti...

Mielestäni Nuutinen ei oikeastaan ilmaissut mitään eroa, totesipa vain ettei noilla koilla ole mitään tekemistä keskenään. Tietysti siinä oli pohjalla se, että niillä on sama nimi.

Toisaalta tässä on nyt se, että tarkalleen ottaen eråa itseään ei edes voi ilmaista. Se jää aina näkymättömiin tai kuulumattomiin.

Kieli elää omissa yhteyksissään ja eroissaan. Se että Nuutisen etymologisen näkemyksen mukaan noilla sanoilla ei ole yhteistä historiallista juurta, ei tarkoita etteikö tuollainen juuri kasvaisi alati juurikin juurena kohti historian lähteitä.

Noin ilmaistuna tuo lause tuntui vähän samalta kuin psykologian tai fysiikan oppikirja, joka todistelee miten värejä ei oikeasti ole lainkaan olemassa. vain aallonpituuksia.

Anonyymi kirjoitti...

Tulipa mieleen: onko fysiikan mukaan myös ääni olematonta - vain aallonpituuksia. Ja mikä tämä "aalto" sitten oikeastaan on... kysyy diletantti.

pelliokka kirjoitti...

ääniaalto on kaiketi väliaineessa leviävä paineaalto, siis energiaa jota hiukkaset välittävät eteenpäin.

ihmisellä on elin, joka kykenee aistimaan noita paineenvaihteluita tietyllä aallonpituuksilla.