keskiviikko 26. maaliskuuta 2008

Hän marssittaa kysymysmerkkejään kohti varmaa kuolemaa.

Hän janoaa kieltä,

Järjestelee lauseiden kokoelmaa, jokaista hokemaa

kuin muovisotamiehiä. osuakseen tarkemmin.

piiloutuu älyn sekaan, niin kuin sanotaan.

Joku uneksii kahvipöytäkeskustelusta hänen puolestaan.

Hänet on pantu etsimään koherenssia,

keskittyneen mielen ilmaisua, mutta ihminen ei viihdy

hänen seurassaan, kuten ihminen saattaa muutoin viihtyä

paikoitellen

jäätävää tihkua. Ihminen alkaa rimpuilla, hajaantua kuten pilvet

ja kielensä raahautuu perässä & haarautuu edellä

kuminan kuminan kumina.


ja sitäpaitsi kielet nyt tekevät
mitä kielet tai kielet tai kielet tekevät.

Ei kommentteja: